Ei nopeus vaan voima

Tänään oli taas vierailu Ninan valmennuksessa, vaikkein sää ja on terveyteni nyt oikein suosinut hommaa. Kun pääsin ulos laitoksesta nimeltä lukio en kerennyt kissaakaan sanomaan, kun piti jo mennä tallille laittamaan muita heppoja valmiiksi. Onneksi olin jo puhdistanu kaikki kamat edellisenä iltana, joten pakkaaminen oli helppoa ja päästiin lopulta lähtemään hieman myöhässä, mutta kumminkin.Kuvaaja oli ollut meitä ahkerampi ja oli saapunut paikalle jo ajoissa, jossa odotteli meitä kuumeisesti. Ottaessamme Vokua autost ulos, Nina sanoi, että voi laittaa hepan kuntoo ja te menette rakentamaan radan. No me ahkerina heppätyttöinä menimme sitten kantamaan esteitä kentälle. Kävikin ilmi, että estevarastossa oli vaikka minkälaista erikoisestettä, joita innoissaa siellä tutkittiin. Päädyttiin lopulta ottamaan semmoinen hieno mörökölli sienieste, kaksi punaista laatikkoa ja koriste possut.

Päivän teema oli tiukat käännökset ja kaarteiden ratsastus. Aloitetiin puomitehtävällä, missä piti tulla kahdeksikkoa ja puomin päällä piti vaihtaa laukka. Tämä onnistui meiltä hyvin, mutta minä jäin aluksi aina himmailemaan ennen vaihtoa. Tämän jälkeen alettiin hyppäämään pituushalkaisijalla ollutta ristikkoa ja ihmetyksekseni Voku ei imenyt raivon vallassa vaan meni hyppyyn rauhallisesti.  Parin hypyn jälkeen hypättiin viellä vinosti oleva ristikko muutamaan kertaan. Sen jälkeen Nina osoitti niin hurjaa mörökölli estettä ja lähdettiin kohti estettä. Shokki hoitona minulle tuli se, ettei ruuna edes katsonut estettä pahemmin, hyppäsi vain pienellä ilmavaralla ja se siitä.  Tästä siirryttiin sitten rata harjoituksiin, jotka sisälsivät tiukkoja käännöksiä ainakin loppuvaiheessa. Pudotksia tuli tänään enenmmän kuin aijemmin, koska estekorkeus oli suurempi ja itse hätäilin enemmän, mutta loppua kohden paransin kylä itse huomattavasti ja Voku suoritti kympillä koko valkan ajan. Voku jaksoi keskittyä koko ajan tosi hyvin ja lopussa saatiin tehtyä oikeinkin tiukkoja kaarteita, kunhan vain muistin ratsastaa ruunaa oikein. Toinen neuvo minkä Nina minulle sanoi mörri esteellä, että " kuuntele heppaa, kuuntele heppaa". No minä kuuntelin ja hypyt senkun paranivat. Lopuksi Nina myös muistutti, että liian kova nopeus on haitaksi oli kuinka hyvä hevonen tahansa ja hevonen hyppää voiman ei nopeuden avulla.

Ja nyt kaiken lisäksi saatiiin Vokun rokotukset kuntoon aluekisoihin tänään, joten ollaan ihan kevyellä muutama päivä, kuka ties ehkä keksitään jotakin kivaa postattavaa. Kunhan ensin parannun tästä hirveästä flunssassta ja rukoilen etten ole missään virustaudissa, koska muuten koko homma leviää käsiin ja pahemman kerran. Ja nyt ihan toiseen aiheeseenm, kuten jo aikaisemmin sanoin meillä oli tänään mukana henkilökohtainen kuvaaja, joten kuvia tulee paljon.

Kaikki kuvat (c) Iida ruusunen