Kouluvalmennus

Tänään lastattiin ruuna koppiin ja käytiin kattomassa valmentajaa. Jännitti vähän, että kuinka käy ku talven jälkeen taidot on ruosteessa. Ruuna oli hieman laiskan puoleinen, mutta jakso kumminkin tehä hommia nätisti. Alussa ei millään meinattu saada otetta tehtäviin, mutta kyllä se siltä pian löytyi. Tehtiin pääosin reitti harjotteluja ja sitä ettei ruuna aina puskisi sisäpohjetta vasten. Sain jopa ratsastettua runnan muotoon ravissa, mikä on todella haastavaan kun on sellainen väkäpää. Kaikin puolin valmennus oli tehoskas ja kumpikin ollaan aivan poikki.
Saatiin videota, mutta kaikki kohdat missä ruuna meni oikeasti hienosti, tulivat silloin kun kamerastani loppui patterit.

                                          

I did it !

Tänään tuli istuttua kolme tuntia sääntökoulutuksessa ja sen jälkeen suoritin aluelupakokeet ( kenttä ja estee). Koe oli oikeasti aika helppo vaikka, epäilin etten varmaan pääse läpi. Nyt vaan sääntöjä oppimaan ja rokotukset + muut jutut kuntoon.

Miracles

Tänään Vokulla oli vapaapäivä joten päätin työstää muutamaa muuta tallin hevosta. Aloitin meidän 2v ori pojalla Toivolla. Tehtiin maastakäsittely juttuja, irtojuoksutin Toivoa aluksi. Ei meinannu aluksi haluta liikkua niin tuli uhittelemaan hurjan näkösenä. No lopulta saatiin harjotuksen käyntiin ja oli tosi jopa seuras lopussa.
Sen jälkeen päätin kokeilla 3v suokki ruunaa villeä. Ratsastettu vaan 2-3 krt ja on oglemia selkään nousussa ja alastulossa, pelästyy ja lähtee pakoon. No siinä juosuttelin sitä ja tuli luokse + seuras, joten päätin hakee satulan ja suitset. Hiljakseen siinä satuloin Villeä, vähäsen pikkusta rupes jännittämään ku laitettiin satula selkään. Siinä sitten makasin satulan päällä ei sanonu mitää, mutta mun alla oleva melassi ämpäri oli kauheen kiva nii sitä sitten piti ihmitelle ja yrittää kaataa mun alta.
Sen jälkeen kiipesin selkää eikä ollu mitään ongelmii, joten ratsatelin pari kierrosta tarhaa ympäri, eikä ollut moksiskaa, mistä en ollu hirven yllättyny koska kantaa kyllä ratsastajaa selässä.
No sitten oli vuorossa alas tulo, joka vähän jännitti, että miten menee. Yllätyksekseni Ville oli aivan lunkkina, kun kipusi selästä alas.
Päivän viimeisenä haasteena otin tallin ns. ongelma pollen larkan. Sillä oli koittanut mun äiti joskus aikoja sitten ratsataa, mutta meni maastossa silloin. Ja Larka oli heittany ympäri ja kiikuttanu takasin kotii ainain kolme kertaa, joten sen ratsatus yritykset oli jätetty pois päiväjärjestyksestä. Ja tämä ns. Ongelma hevos nimike tulee siitä, että on tosi kova leukanen ja lähtee käsissä maastossa ajaessa jne.
Aluksi tarkoitus oli vain juoksutaa irtona ja tehdä muutama seuraamin harjotuis, mutta kun poika toimi niin hyvin. Niin päätin hakea satulan ja hiljaa rupesin satuloimaan, entuudetaan tiesin jo, että kantaa ratsatajan selässä oiken hyvin, mutta jarrut on vähän hukassa. Kävin saman prosessin läpi kuin villellä ja täytyy myötää, että kyllä jännitti kiivetä kyytiin, mutta oikeaksi yllätyksenä tuli se, että oli suusta tosi herkkä vaikka mentiin vaan nivelellä. Ei siinä mitään muutama kierros mentiin käyntiä ja sen jälkeen tuli paljon kiitoksi ja herkkuja.

Sori kuvat ei oo mitään kauheen kaunista laatuu.
p.s Toivolla oli todella hauskaa narun kanssa.

What doesn't kill you makes a fighter

Tänään ei menny ihan putkee kisoissa. Aamulla saavuttiin hyvissä ajoin kisapaikalle ja käyvin kattomassa listat. No 70 cm ja 80cm oli eri radat, mutta ei se viellä haitannu. Kävin kävelemässä radan ja sain kuulla, että rataan/esteitä ei pääse näyttämään hevoselle. Siinä kohtaa iski pienoinen paniikki, kun rata oli täynnä erikoisesteitä. No verkassa Voku oli tosi hieno teki hyviä hyppyjä jne. Muutama vaaratilanne meinasi tulla vaikka olin punaisen nauhan ruunan häntään sitonut. Porukka nimittäin kiilasi ihan kupeesta.
Pian meidät kuulutettiin radalla, siitä se show vasta alkoi. Ruuna pelkäsi kaikkea mitä maneesissä oli. Ekalle esteelle meinasi kieltää ( esteen alla kaksi valkoista aitaa) No yli päästiin kakkonen mentii pelokkaana yli, mutta kolmoselle iski Vokulle paniikki, kun näki sen erikoisesteen. No eikun liinat kiinni ja pysähty esteen eteen. Kyllä me sen yli päätiin, kolmenen päästiin hyvin yli. Mutta nelonen oli semmonen aaltoeste, mitä Voku ei ollu koskaa ennen nähny, toppas eteen ja vajaan 40sek tappelun jälkeen päästiin yli. Loppurata meni sitten aivan pipariksi.
80cm kävi ihan sama juttu pelkäsi samaa aaltoestettä ja muita erikoisesteitä. No mutta se mikä ei tapa tekee taistelijan.
Ehkä sit seuraavaka on meidän vuoro.

Kuvia yritän metsästellä ympäri nettiä joten niitä tulee sitten jossain vaihteessa.

C) http://mibapro.fans.fi/kuvat/ETR%2024.3.2012/

C)http://mibapro.fans.fi/kuvat/ETR%2024.3.2012/

Lenkeilyä

Tänään päätin kokeilla Vokun kanssa jotain uuttaa, lähdettiin lenkeilemään. Siis ihan lenkeilemään koirien kanssa joenrantaa kohti. Alku matkalla tuli ongelmia, kun Voku ei oiken ollut innostunut ajatuksesta. No vähän porkkanalla lahjoi ja suostuttelin niin johan sitten juostiin. Kyllä hepalla kuntoa olisi kestänyt, mutta omani petti puolessa välissä. No siinä takatulomatkalla päätin kokeilla varusteetonta ratsastusta, oiken mallikkaasti pääsin kyytiin ja poikakin meni oiken mallikaassti.
Loppuillan tuli laiteltua kisakamoja ja venyteltyä hevosta.
Toivottavasti huomenna onnistais.

when you least expect

Tänää piti olla valmennus, mutta perunui kun valmetajan kenttä oli sohjoa. Siinä hermostuksissani sanoin äitille, että elämäni jokainen alue kusee jollain tavalla.
 1) Koulu = Nyt ei kiinnostais kyl yhtää + koeviikko eessä
 2) Koti = Muiden naamataulut alkaa pikkasen jo kirisää pollaa
 3) Harrastus = Mikään mitä suunnitelet ei ikinä onnistu
4) Muu elämä = Sori ei nyt vaan tahdo olla  ??
Tämän yhtälön koottuani tuli huudettua, että nyt mä otan sen äkkilähdön sinne keniaa, kongoo, namibiaan, siera leoniin, mikä vittu se nyt oli.
No onneksi Iitu kehitti tähän hyvän idean, ettei nyt tarvinnut lentolippuja mennä varaamaan. Se lupas pitää mulle tunnin. No harjotelitiin kahdeksikko ja sain selville, että kevennykseni on päin vittua, joten sitö korjailtiin sitten siinä. Voku oli kyllä tosi hyvän tuntunen mentii vastalaukkaa kahdeksikolla. Yllätyi oikeasti, että oikea puoli ( mikä on meillä se huonompi puoli) niin vastalaukka sujuin oiken mallikkaas, kun taas vasemmalla puolella vähän huonommin. Siinä mietittiin, että missä vika, minussa?
Joten päätin antaa Iitun kokeilla ruunaani. Sama kävi uudelleen, joten todettiin, ettei sillä ole lihaksia ja tasapainoa tarpeeksi, jotta se pystyisi kantamaan itseään  vasempaan kierrokseen. Mutta tuli taas kehuja miten reipas ja mukava se on ratsastaa.

Maastoilua ystävien kanssa

Tänään oli aivan outo päivä itseni kannalta, mulla ei oo mitään mustikuvaa maanantain tai tiistai koulupäivistä, johtuu luultavast iarmottomasta väsymyksestä mistä olen kärsinyt jo kohta 3-4 vko. No onneksi oli niin kaunis päivä, joten päätin soittaa Neealle haluisko se lähtee maastoo munkaa. No se passas Neealla ja Moonalle, joten käytiin vähä reilu 2h maastolenkki. Ihan ala-asteelle asti, hepat oli hienoja, Voku vaan jossain kohtii rupes kiukuttelemaa ja yritti luimistela vihasen olosesti, mutta oikeasti oli vaan aika koomisen näköinen.

Ja hei !!!!
Seuraavat kisat on katottu 24.3.2012 Ehon tallilla. Päästää hyppää 70 cm ja 80cm

Palauttelua & mahtavia ideoita

No tänään käytiin vaan ilman satulaa palauttelemassa eilisen kisjen jälkeen. Ei kyllä ruuna siltä tuntunut ku virtaa tuntu olevan ku ruuti tynnyrissä.No sen jälkeen kun sain Vokun kävelemään niin aloin siinä mietiskellä, kunnes tajusin, että kohta pitäis tulla kevät ? Siitä tulikin sitten mieleen kuinka olin 2 vko sitten pitänyt hienon esitelmöinnin isälle, kuinka meille voisi rakentaa mastoesteradan. No iskä lupasi ruveta kyselemään maanomistajilta, että onnituisiko radan rakennus... Joten toivotaan parasta, että antavat luvan

Voitto & 4vp

Käytiin tänään kiviharjussa hyppäämässä 40 cm ja 70cm. Ensin olis ajatellut, että mennään siihen 40cm ku heppa ei oo hypänny täl kaudel viel kunnolla. No siinä rataan tutustuessani alkoi ihan hävettämään miten pieniä ne esteet oli. Ja  verkassa tuntu, että heppa nauraa meidät sieltä maneesista pihalle. Tuli sitten luvattua, että ikinä en mene 40cm en ikinä. No mutta Voku oli hyvä voitettiin 40cm Jeejee. No 70cm oli sitten aivan toinen juttu, kun radalla olikin harmaa muuri. Voku ei meinannu mennä ees lähelle sitä ja  lopulta kun sain sen siihen muurin eteen ruuna päättää ponpata tasajalkaa ilmaan ja yli. Mutta itse radalla,alussa oli kuin koomapotilas joten tiputettiin 3 este, mutta poni syttyi vasta 4 esteellä. Että ihan hyvin meni, seuraavia kisoja jo katellaan.

C) Moona Espo

Rentouttavaa maastoilua

Tänään käytiin Neean & Toukon kanssa 2,5 h maasto lenkki, ihan Iittiin asti. Pollet nautti lenkistä suurenmoisesti ja me Neean kanssa sitten vaihdeltiin kuulumisia ja jutusteltiin muuten. Lenkki oli ihanan rentouttava sekä meille, että hevosille. Ennen maastoon lähtöä tuli tsekattua huomiset kisakamppeet. Tehtävä osoitutui kuitenkin hieman haastavaksi kun en osannut päättää otanko sinisen, punaisen vai mustan loimen kisoihin mukaan. No ei siinä viellä kaikki, laijittelin siinä pesuun meneviä kamoja eli suomeksi kaikki pesuun. Sen jälkeen huomasin, että tallin pesukone on hajalla ja uusi tulee tänään, mutta illalla. No eikun sisälle ja koneeseen kamat, samalla tuli ajatus, että ne kisahousut olisi varmaan hyvä pestä. Hetken miettimisen jälkeen totesin ettei miunlla ollut mitään hajua missä ne olivat ? Siinä etsikelin niitä noin tunnin ennen kuin löysin ne.

Estetreenejä

Käytiin tänään hyppäämässä, tutun kentällä tulevia kisoja varten. Voku oli oikein hieno, mutta moottori ei toiminut yhtä innokkaasti kuin olin odottanu, etenkin kun oli pidetty edellinen päivä vapaata. Sarjat meni hyvin samoin myös yksittäiset. Ponnua hepalla kyllä riitti sen todistivat videot, mutta omat taidot oli vähäsen viellä ruosteessa pitkän kunnollisen hyppytauon takia. Joten nyt alkaa jo vähän jännittää mitä tulevan pitää sunnuntaina Kiviharjussa.

Pahinta on pelätä omia tunteitaan

Tänään pidin vokulla vapaan, mutta siinä harjailessani herraa tuli jotenkin nostalginen olo. Mietin niitä aikoja jolloin sain olla niskakarvat pystyssä, että saako Voku edes jäädä meille. Mieleeni palautuivat ne itkät keskustelut jotka silloin kävimme. Ja ne kerrat kun sille tuli ostaja katsomaan ( ne olivat ihan alkuajoilta) Onneksi en ollut näkemässä, mutta kuulin, että eivät olleet pikkutytöt saanneet heppaa pihasta pois. Salaa tämän kuultuani oli hymyillyt. Ajatella jos se olisi joutunut jonnekin leluksi ? Kaikki hyvät muistot tulvivat mieleeni, että melkein kyynel tuli. Muistin myös ne ajat jolloin olin ajatellut Ruunani myymistä, ja pv ostamista. Mutta jos se olisi tehnyt olisin katunut sitä koko elämäni. Nyt vasta ymmärrän miten suuri vaikutus yhdellä hevosella voi olla elämään. Mutta nyt sen tiedän ja päätin Vokuhan pysyy meillä koko loppu elämänsä sanoi vanhemmat siihen mitä sanoi.

Maltti on valttia

Kattelin tänään tallilla harjotuspäiväkirjaa jonne oli merkitty " Keskiviikko: Maastoilu !!! Huom!!! Muista hitaat askelajit" No mentiin maastoo kun oli niin ihana päivä. Aluksi ku lähdettii radalle päin, Voku yritteli hiipailla hiljaa eteenpäin, ettei vaan joutuisi radalle menemään.  No kun rata oli ohitettu niin sitten rupesi askeltahti reipastumaan. Käytiin vähän kahlaamassa ihanan lumisia metsä polkuja. Sitten oli jo laukan vuoro, nosti molemmat laukat ekalla yrityksella ( oik. laukka nousee huonommin) Ja sitten kokeiltiin kuinka hitaasti voidaan laukata. Oikeastaan yllätyin miten hermoheikko hevoseni pystyi menemään etana vauhtia ja rauhakseltaan laukkaa.
Illemmalla päätin siinä jalkoja laitellessani kaivaa klipperin esiin ja  ajaa pojan jalkakarva. Yleensä kun niitä on ajeltu niin on ollu huulipuristimen ja joku on pitäny jalkaa ylhäällä. Mutta nyt poika seisoi aivan paikoillaan ja antoi ajaa kaikki jalat, jopa takasetkin saattin ajettua kunnialla vaikka siellä on sitä spaktisuutta.

Kouluilua

Tänään tuli kouluiltua kentällä ja saatiin oiken kuvaajakin paikalle. Ei siinä mitään Voku oli alkuun ihan hyvä, käynnissä taipui oiken kivasti, mutta ravissa oli vähäsen jäykkä ennen kuin vertyi kunnolla. Asetteluja tehtii ja hyvin ne meni. Kysyinpä sitten kaverilta, että haluaako kokeilla. No äkkiäkös siinä ratsastajaa vaihdetiin. Täytyy myöntää kyllä vähän jännitti, että mitäs herra meinaa taas tehdä, kun ei ole ratsinut sitä kukaa muu kuin minä. No Voku osoittatui oikeaksi herramieheksi ja meni oikein kauniisti ja kuunteli hyvin. Sen jälkeen tuli paljon taputuksia ja kehuja. Sen jälkeen päästiin laukka asettamaan, meni suht koht hyvin. ( teki hyvät ympyrät eikä juossu alta karkuu jne.). Oli kyllä kiva kuulla kun kaveri kehui hevosta " Vitsi sehän on kivempi ratsastaa ku jotku ratsusuokit mitä oo kokeillu" Ja " Kylhän se menee jo iha nätin näkösesti sun alla ". Kiva kuulla että on jotain saatu koulutettua neljän vuoden aikana Vokulle.

Kuvia tulee heti kun vaan saanne kaverilta.

Iitu pääs kokeilemaan

Yllätyksiä

Tänään oli niin ihana ilma, että päätittiin pyörähtää kunnon maastolenkki ruunan kanssa. Kovan tuulen takia Herra oli vähän säpäkkän tänään. Viattomista tien vieressä lojuvista lumikönteistä muuttui salaman nopeasti hevosia syöviä hirviötä ja metsä olivat täynnä pieniä vihreitä miehiä, mitä piti tarkailla koko ajan ja sitten säpsyä.
Olin pitkästä aikaa myös laittanut ruunalle palakuolaimen, kun yleensä maastoillaan olymialla. Oikeastaan Voku ihan yllätti minut positiivisella tavalla. Ei ryötänyt laukassa, takapää pysyi visusti maassa ja käyttäytyi oiken herrasmiehen oloisesti. Kunnes loppua kohden autotiellä rupesi kuumumaan kun autoja meni ohi, mutta kyllä niistäkin selvittiin hengissä.

Irtojuoksutusta ja Hanki kahluuta

Tänään tuli sellainen idea, että eipä olla juoksutusta harrastettu pitkään aikaa ainakaan irtona. Siinä juoksutuksen lomassa ajattelin kokeilla muutamaa seuranta harjoitusta Vokun kanssa. Ruuna tajusi ne todella nopeasti ja pian se jo seuraili minua ympäri tarhaa käynnissä ja ravissa. Pysähdyketkin se tajusi hyvin. Sen jälkeen käytiin pyörähtämässä hangessa, Voku ei ollut oikean samaa mieltä siitä, että mennään polvia myöten hankeen ja sitten pitää viellä kantaa ratsastajaakin selässä. Pitkän kiertelyn kautta kuitenkin päästiin vähän siellä pyörähtämään.Sen jälkeen pikkunen sai paljon herkkuja ja harjauksen lisäksi venyttelyä + hierontaa. Oli sen jälkeen oiken tyytyväinen itseensä.

                                      

Kiitos ihanella pikkuveljelleni joka viitsi taas tulla kuvaamaan meitä.

Luennointia & Koulutreenejä

Tänään tuli käytyä viiden tunnin mittaisella luonnolla, jossa käsiteltiin hevosen treenaamista kilpailukautta varten. Siellä kohtasin oikean järkytyksen kaikki miten olin tulevan treeni ohjelmani suunnitellut, oli okeasti päin persettä. Opin myös, että minun pitää psyykata itseäni paremmin jne. Joten pyhitin sunnuntai " Suunittelu sunnunataiksi" Jollain vain yksinkertaisesti suunnittlen tulevan viikon ohjelman.

Pitkän luonnon jälkeen päästiin ruunan vääntämään tänään koulua Neean ja Memmun kanssa. Aluksi Voku oli vähän jäykkä molempiin suuntiin, mutta verryttyään taipui molempiin suuntin, mikä yllätti minut aivan totaallisesti. Sitten tehtiin hienoja väistöjä uralla käynnissä ja teki hienoja väitöjä ympyrällä käynnissä, että ravissa. Vitsi olin ylpee pojastani. Laukassa perakohosi tiuhaan tahtii, kun kokeiltiin laukanvaihtoja lävistäjällä. Meni ihan kohtuu hyvin, mutta ilmeisesti kulmissa oli pieniä vihreitä miehiä, jonka takia ei voitu mennä ihan kulmaan. Askeleen pidennyksetkin sujuivat Vokulta hyvin ja kerrankin tuntui, että alla olisi oikeasti kouluhevonen eikä vanha ravuri.
Täytyy sanoo iso kiitos Neealle joka neuvo mua tänään tosi hyvin. Ehkä paras kouluvalmennus, mikä on ollu ilma nvalmentajaa ja sit kiitoset Memolle joka jakso näyttää upeana Vokulle mallia miten hommat pitää tehdä.

Saatiin treeneistä vähän kuviakin.
P.s. Kiitokset Moonalle joka tuli kuvaa meitä

Maastoilua ilman satulaa

Olipa ihanaa päästä tänää ratsastamaan pitkästä aikaa. Kuinkahan monta päivää siit äon ollut etten ole istunut hepan selässä? Vastaus: aivan liian monta. Tuntu kun olisi ratsastanu ruutitynnyrillä, kun pojalle oli kerääntynyt vähäsen energiaa. Ei olis millään halunnu kävellä vaan olis pitäny mennä kovaa ja korkealta, mut kyllä se lopussa taipu kävelemään kotiin.

Sitten myöhemmin sain pikkuveljeni pitkän suostuttelun jälkeen kuvaamaan meitä tai lähinnä Vokua. Ideana se oli hyvä mutta toteutus oli hiukan vaikea, kun herraa ei oikein kiinnostanut seistä paikallaan ja poseerata kauniina. Sen sijaan pyöri ympyrää ja olisi ollut koko ajan pusuttelemassa ja kerjäämässä herkkuja. Mutta oli niitä pieniä hetkiä milloin näin pientä keskittymistä ja ne saatiin tallennettua kameralle. Lopputulos oli yllättävän hyvä.

Huomenna olis sitten vastassa koulutreenit ja kuivaleiri jonne mennään Neean kanssa. Joten sitä odotelless.

Kisakausi avataan uudelleen Valkealassa

Tai no se  avattiin jo helmikuun puolella jolloin otettiin kaksi hienoa kakkosta, mutta  tulipa tänää ilmottauduttua Kiviharjun tuleviin kisoihi Heposen kanssa, kun kaveri ehdotti . Tarkoitus olisi hypätä luoka 40cm ja 70cm.  Saa nähdä miten käy... Tässä rupee jännitämään miten poika päättää käyttäytyä paikanpäällä.