Hurjan reissun jälkeen lähdettiin viellä iltamaastoon pollejen kanssa. Ponit oli kivan pinkeitä ja kun piti mennä koottua laukkaa, hypittiinkin pystyyn ja painettiin reipasta. Vokulla oli aivan ihanasti energiaa taas, mutta onneksi se kuunteli ohjaa ja pohjetta suht hyvin. Kokonaisuudessaan vedettiin sellainen 3h kestävä lenkki. Fiilis oli kyllä mahtava koko lenkin ajan, kun naurettiin Neean ja Moonan kanssa. Moonalla ja Toukolla oli yös koko matkan kamala valtataistelu, kumpi vie ja kump vikisee. Tähän taisteluun emme saanneet viellä vastausta mutta tiukka se kumminkin on.
Tänään valitettavasti meidän oli siirrettävä valmennusta ensiviikolle, koska Ninalla oli kisat kaverinsa hepalla. Koska eilen oltiin vedetty pitkä lenkki ajattelin, että tänään tehdään jotain vapaampaa. Valitettavasti Voku oli jo samaistunut ideaa ulkona ja hankkinut kunnon muta kuorrotteen karvan päälle. Tässä ei muuten olisi mitään erikoista paitsi, että oma ruunani on kamala diiva. Se ei mistään hinnasta pyörisi mudassa, mutta kai sille tuli jokin kunnon äijä fiilis. Eihän siinä muukaan auttanut kun hakea heppa shampoota ja alkaa hinkuttaa. Lopputulos olikin sitten tuoksuva ja puhdän hevonen, jolla lähdetttiin pellolle ilman satulaa.
Aluksi kunhan vain huvikseni taivuttelin ruunaa ympyrälle noin 5 m per suunta. Ensi käynti sitten ravi. Yllätyksekseni Voku oli kivan taipuisa ja vastasi apuihin nopeasti eikä kettuilut. Laukassakin ohjaus pelasin hyvin, vaikka otettiin hitaampia ja reippaampia pätkiä.
Tässä viimeisten kuukausien aikana olen huomannut ruunassa suuria muutoksia, joista ennen olisin voinnut vain unelmoida. Ennen Voku meni pää pystyssä ja jäykkänä, nykyään hakee muotoon ja menee rentona ja jotenkin opettelumme on saannut aivan uuden ulottuvuun.
 |
| Se sanoin kuvaamaton tunne kun hevonen näyttää tältä |
 |
| Pesun ja harjauksen jälkeen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti