Tänään meidän piti mennä naapurin kentälle pitämään kunnon puomitunti koulupainoitteisella sävyllä. Koko päivän oli todella hyvä ilman, jopa aurinko näyttäytyi kun lähdimme äidin kanssa hakemaan rehuja ja kyselemään löytyisikö mistään meille estepuomeja. Syy tähän oli, että teimme naapurin kanssa diilin, että me teemme esteet ja tuomme heidän kentälle, jotta molemmat voivat niitä käyttää ja he lupasivat rakentaa esteille katoksen jolloin pääsemme Vokun kanssa sännöllisesti treenaamaan esteitä. Agrimarketissa ei puomeja löytynyt, jolloin äitini keksi, että sedälläni on saha ja hän osaisi tehdä kaikki puomit ja tolpat itse omista puista. Kuin hyvä mäihä ! Erikoisesteet teen tietty itse ja suunnittelmia tulee koko ajan. Tekeillä olisi ainakin portti, muutama roikkuva koriste ja vesimatto. Saa nähdä mitä niistä tulee, yritän saada tehtyä niistä ihan oman postauksen, kun ne vain saadaan valmiiksi.
Kun tulimme kotiin päästelin muutamina ärräpäitä sillä kenttä oli varattu 17.00, jolloin sain kuvaajan matkaan. Laitttelin sitten Voku valmiiksi rauhassa, kunnes katsahdin ulos, niin eiköhän se taivas auennut ja vettä tuli saavi tolkulla, jopa ukkoninkin jyrähteli voimakkaasti. Ei siinä auttanut muu kuin soittaa ja siirtää treenit huomiselle. Ketutti hieman, mutta minkäs teet. Ruuna oli hieman ihmeissään, kun aloin sitä yllättäen purkamaan ja laittamaan valmiiksi yöpuulle. Ukkonen jylläsi jonkin aikaan ja päätin vetäytyä sisälle ja vetää pyjamahousut jalkaan keittää hieman teetä sekä alkaa väkertelemään teille postausta.
Samalla tuli vilkaistua Horzen uutta kuvastoa ja ai, että miten ihania vaatteita siellä oli ratsastajille Valitettavasti noita tuotteita ei löytynyt verkkokaupasta, joten en niitä voi niitä tänne laittaa vielä ! Mutta pitäisi keretä käydä Lahden Horzessa joku päivä jolloin saisi päivitettyä pikkaisen tuota omaa varustekokelmaa. Minulla on paha tapa ostaa aina kaikkea kivaa ja joskus kallistakin Vokulle, mutta itselle tulee hommattua harvemmin mitään erikoista, mutta nyt kun tarve olisi yhdelle sun toiselle tavaralle niin kai se on pakko laittaa itseenkin sitä rahaa joskus :)
Aamulla ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kaivoin myös kameran esiin ja menin kyttämään puskaan Vokun aamuisia tarharutiineja. Uuden tarhakaverin myötä ( Mistä tosin on jo kulunut noin 5 kk) Niin minulla ei ole mitään hajua, mitä poika oikeasti tekee tarhassa. Aluksi todistin pientä riukkumista, minkä jälkeen alkoi hellyyttävä rapsuttelu ja varsamainen leikkiminen. Kyllä vanhaakin voi joskus lapsettaa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti