Kotkan alue-esteet

Ja heti toista postausta perään tämän päiväisistä kisoista. Aamulla mulla soi kello tuossa 07.45, jolloin menin syöttämään hevoset ja pakkaamaan auton. Kahvia keittäessäni tulostin hommasin ohjeet kisapaikalle ettei vaan eksytäisiin, kun äiti lähti tänään viemään ja jos rehellisiä ollaan niin mutsilta puuttuu suunta vaisto kokonaan, joten ilman ohjeita voitaisiin olla ihan missä vain. Valmistelu vaiheessa Voku alkoi olla hieman rasittava, kun kaivoin kisariimut esiin  nousivat korvat pystyyn ja hirveä häsläys alkoi. " Joko mennään kisoihin ? " ja " Milloin lähdetään ? " Olivat Vokun suurimmat kysymyset eikä poika tahtonut pysyä karvoissaan valmistelujen aikana. Letin tekeminen oli erittäin hankalaa Vokun veivatessa edes takaisin minä otsatukassa kiinni. Kun sitten viimein saatiin polle kyytiin ja lähdettiin matkaan alkoi pian kopista kuulua tuttua ryskettä, vaikka Vokulla oli niskassa stressilaastari, mutta se ei ollut ehtinyt vaikuttaa tarpeeksi pitkään rauhoittaakseen ruunan kuljetukseen, joten koko alku matka meni pelkkään teiskaamiseen kopin puolella.

Paikan päälle saavuttiin hyvissä ajoin, joten meillä oli aikaa katsoa seuraluokka. Luokan loputtua aloimme laittamaan Vokua hiljalleen valmiiksi, kaikki sujui hyvin ennen kuin ruvettiin laittamaan satulaa päälle. Ruuna päättikin sitten pullistaa sen verran pyöreää mahaansa, ettei panssari mennyt millään kiinni. Minulle iski tässä kohtaa pieni paniikki ja äitini lupasi hoitaa homman. Onneksi tallilla oli nahkapaska lainaksi ja saimme tehtyä vastinhihnoihin lisää reikiä ja vyö meni. Jes, että oli voittaja fiilis !!. Pian koittikin radan kävely, jossa minulle alkoi kasautua taas pientä jännitystä. Rata sinänsä oli helppo eikä sisältänyt montaakaan vaikeea osuutta. Yksi huomattava asia oli 5 esteen tie, joka oli kaareva ja este oli suht kapea, joten siinä piti olla tarkka. Jonkin ajan kuluttua pääsimme verkkaamaan, olin hetkeä aiemmin ollut maneesissa työskentelemässä sileällä, jossa ruuna oli ollut todella hyvn tuntuinen. Siis mitään muuta en voi sanoa kuin, että koko verkka oli pelkkää kaaosta. 8 ratsukkoa ahdettu pienelle kentälle eikä kukaan väistä toista. Muutama vaaratilannekkiin meinasi käydä. Minä pidän aina Vokulla punaista rusettia hännässä, sillä on suuri mahdollisuus, että ruuna voi potkaista toista hevosta. Eräs ratsukko päätti sitten ohittaa meidän ravissa hyvin kapeassa tilassa. ( Me olimme uralla juuri verkkaesteen kohdalla väistämässä hyppäävää ratsukkoa) kun joku ajoi aivan kylkeen kiinni. Tässä kohtaa Voku löi korvat tiukasti niskaan ja yritti ruveta potkimaan. Onneksi valvoja kerkesi huutamaa, jolloin Voku keskittyi siihen hetkeksi ja tilanne meni ohi.

Mutta täytyy myöntää, että uskomatonta, kuinka ihmiset eivät viitsi katsoa kellä on punainen rusetti ja muutenkin varoa, muita ratsukoita. Sehän on totta, että jos on pieni tila niin täytyy ottaa huomioon muutkin ratsukotkin, että homman saa toimimaan hyvin. Tämän tapahtuneen jälkeen otin muutaman verkahypyn, jonka jälkeen poistuin verkka-alueelta, koska kenttä oli vain yksinkertaisesti liian täynnä.Itse 80 vm rata meni omasta mielestä hyvin ruuna oli todella skarppina vaikkakin yksi puomi tuli alas, joka oli sitten se 5 este, mitä olin jo aikaisemmin katsonut. Mutta hevoseen olin ihan älyttömän hyvän tuntuinen, vaikka tarjosikin minulle koko ajan ristilaukkaa, mitä ei aiemmin ole koskaan tehnyt. Mutta minun veikkaus on se, että isäni oli aikaisemmin kengittänyt toisen takasen irto kengän takia ja jättänyt toisen pitkäksi.Tästä muistutin monta kertaa viikon aikana, että pitäisi toinenkin puoli saada samoihin mittoihin. Muutaman kerran ollut eri mittaiset kaviot ja silloin on ristilaukkaa pukannut.Mutta  nyt selvästi laski tarkasti paikat ja hyppäsi todella kevyen tuntuisesti eikä tarvinnut turhia kannustaa ja oli paljon paremman tuntuinen kuin viime kisoissa, jossa oli hieman lössö.

 90 cm ei mennyt otettiin 16 vp ja tuli monta huonoa lähestymistä, jo verkassa Voku oli sen oloinen, että vähän pissattaisi ja vaikka miten päin oltiin niin ei suostunut kusemaan. Mutta heti radan jälkeen kyllä kusi. Muutaman kerran aikaisemminkin käynyt ja tosi nahkean tuntuinen radalla, mutta ei kai toista voi syyttää en minäkään haluaisi juosta ja hyppätä vielä esteitä hirveässä pissahädässä.  Joten moni asia meni pieleen tässä radassa, mutta minulle itselle jäi todella hyvä fiilis ja olen tyytyväinen hevoseen, itse olisin voinut olla möhlimättä muutamassa kohdassa, mutta eipä se niin vakavaa ole. Arvoteluna toimi tällä kertaa arv. A.2.0. Omien muistikuvieni mukaan ei olla tätä koskaan hypätty tai siten olen vain jännittänyt niin paljon, että olen unohtanut, mutta ihan kviaa vaihtelua hypätä vähän erillaista kuin aina sitä arv. 367.1. Ei sillä, että siinä jotain vikaa olisi henk. kohtaisesti yksi parhaimmista arvosteluista. Tästä ei auta enää kuin ylös päin ensi viikonloppuna olisi taas kisat tulossa ja niihin aletaan valmistautumaan hyvissä ajoin.

                                          Mutta miten teidän kisakausi on edennyt ?