Eipäs myö olla tässä oikein mitään kummallista tehty parina päivän heitetty maastolenkkejä jne putteiltu oikein olan takaa, kun nuo säät ja muut jutut eivät nyt meidän kohdalla taas loksahtele paikalleen. Mutta joo maastossa ollaan käyty eilen ja tänään heittämässä semmoset kivat lenkit kuvaajan kera tänään. Voku oli kyllä viellä tallilla rauhallinen kuin lammas, alahuulilörpätti ja rapsutellessa meinasi silmät mennä pojalla kiinni, mutta auta armias kun päästiin liikkeelle. Sen jälkeen ruunan sisällä syttyi jokin reaktio ja hyperaktiivisuus otti vallan. Yllättävän hyvin kuunteli kyllä kuolainta, vaikka pala olikin. Koska olympiat ovat siistiytymässä sateisen safarin jälkeen sisällä. Ravailtua tuli ihan kiitettaävästi ja samalla keksin kokeilla "muuttaa" näitä maastotapoja, mitä meillä on. Eli missä laukataan ja missä kävellään jne. Aluksi, kun nostettin laukka paikassa, missä yleensä kävellään. Voku oli aivan ihmeissään, että onkohan sillä mammalla kaikki muumit laaksossa, kun nyt tässä laukkaa nostaa.
Tehtävä osoittautuikin lopulta oikein hyväksi, koska se toi mukavasti vaihtelua lenkin pituuteen ja arkipäivä rutiineja järkytettiin. Kotimatkalla sorruttiin sitten vanhaan tapaa, joka ei ole edes itse opettamani, vaan kyseessä on raviajoilta isäni opettaman tapa. Kun meillä on semmoinen pitkä suora, missä yleensä heppoja hiitataan, niin Voku alkaa käydä aina kuumana tässä kohtaa, joten ajattelin, että lasketellaan pieni pätkä oiken vauhdikkaasti. Kun sai luvan mennä Voku oiken syökähti lentoo ja polkaisi hiekat kuvaajan naamalle, ja rynnisti laukkaan. Valitettavasti jarrutuksessa meni hieman kauenmin kuin olin ajatellut, mutta kyllähän me sitten lopulta hidastettiin ja jäätiin odottelemaan kuvaajaa. Kotona tuli laiteltua patjat jalkoihin ja pestyä. Viikonlopun kisoja varten täytyy ruvea kohta laittelemaan kamoja kuntoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti