sunnuntai 5. elokuuta 2012

Every second counts 'cause there's no second try

Miten minulla on aina näin huono tuuri, että en saa ketään kuvaamaan meitä, kun Voku menee hyvin koulua. Yleinen vastaus, mitä tänään sain oli nyt ei kerkeä, mutta telvision ääni kuuluin taustalta.
 (kyseessä siis pikkuveljeni). No mutta kuitenkin tänään vuorossa oli koulu vääntöä, valitettavasti Neea ei ollut asiasta ihan yhtä innoissaan kuin minä. Myös Moona liittyi Toukolla mukaan kouluiluun. Katsellessani kavereiden heppojen varusteita aloin naureskella. Molemmilla oli olympiat ja estesatula, mutta minä ainoana olin ainoastaan tunnollisena laittanut koulupenkin pollen selkään ja suuhun pelkän palan.
 
Alussa heitettiin pieni maasto lenkki, että hepat saataisiin rennoksi. Voku ei nytkään ryöstänyt yhtään vaikka mentiin ns. laukka suoria rinnakkain Memmun kanssa. Toisin sanoen Hevosemme olivat vaihtaneet rooleja. Memmu ja Touko kuumuivat ja yrittivät lähteä ryöstämään, kun taas Voku laukkasi reipasta, mutta hallittua laukkaa.

Tunti aloitettiin keski ympyrällä asettamisella kukin omassa tahdissa ja siitä eteenpäin sai jatkaa miten itse halusi. Voku ei aluksi kuunnellut kunnolla sisäpohjetta vaan yritti väen väkisin puskea sitä vasten, joten jouduin kunnolla painamaan vastaan, jotta saisin jonkinlaisen reaktion aikaiseksi. Kun oltiin saatu hepat jotenkin kulkemaan alettiin tehdä yhteisiä tehtäviä. Ensimmäisenä vuorossa oli raviväistötö lävistäjällä niin, että puolet väitettiin vasemmalle sitten suoristu ja heti väistätettiin oikealle. Voku yritti luistaa alussa tästä eikä halunnut mennä suorassa linjasa vaan yritti hiippailla lähemmäs lyhyensivun l tai c:tä. Pienen neuvottelun jälkeen menttiin viimein suorassa linjassa kohti oikeaa kirjainta, josta seurasi aina kehuja.

Väistöjen jälkeen oli keski ympyrällä laukan lyhennystä ja pidennystä. Tämän homman ruunani hallitsi melkein parhaiten ainakin lupuksi. Kun meinasi aluksi lyhennyksissä tiputtaa raville, onneksi pidennykset menivät paremmin jossa ruuna laukkasi rentoa pitkää laukkaa. Vasemmassa kierroksessa lyhennyksestkin sujui oikein kivasti, kun vaan heppa hoksasi idean kunnolla. Näiden tehtävien jälkeen siirryttiin haastavampiin nimittäin laukanvaihtoihin. Memmulle nämä olivat tietenkin helppoja, mutta Toukolle ja Vokulle tehtäv osoittautuikin hieman hankalammaksi. Kokonaisuudessaan saatiin yksi kunnon vaihto, vaikka se olikin pukin kautta.

Vahdot unohdettiin pian ja niistä siirryttiin vastalaukkaan. Tämän osa alueen Voku ja Touko hoitivat kotiin, kun Memmu halusi vaihtaa kilttinä tyttönä aina laukan kahdeksikon keskellä. Voku jaksoi pitää vastalaukkaa yllä hämmästyttävän hyvin verrattua mitä viimeksi yritettiin. Näiden jälkeen kokeiltiin viellä lävitäjällä laukata kulmaan asti ilman vaihtoa. Kaikki hallitsivat tämän oikein mainiosti, jonka jälkeen siirryttiin loppuverkkaan. Lopuksi ratsastin ihan kokeilu mielessä viimeisimmän kouluohjelman missä olimme nolanneet itsemme. Yllätyksekseni ohjelma sujui suht puhtaasti ja Ruuna yritti ohjeman aikana ihan tosissaan. Kerrankin jäi hyvä fiilis koulutunnista tämän höntin kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti