Cause we've got we got one life to live

Kuten varmaan huomaatte, että blogin nimi on muuttunut ja sen mukaan saattiin uusi bannerikin. Kiitokset siitä tekijälle. Joten kertailempa teille hieman mitä elämässäni on tapahtunut tänä aikana, kun en ole ehtinyt kirjoitella tänne. Olen siis viellä lukiossa valitettavsti, mutta minulla on todella hyvä suunnilta takatasukussani, jonka avulla minun pitäisi valmistua nyt tänä syksynä. Sovimme myös vanhempieni kanssa, että olen virallisesti töissä kotona olevassa ravitallissa. Joten ajattelin, että voisin postailla myös tallin yleisiä kuulumia tänne yleisesti. Sain myös äidiltäni tehtävän alkaa opettaa meidän nuorimmaista lämmiverivauvaa Toivoa ratsumaailman saloihin, joten myös Toivon kuulumisia kuullaa täällä aina silloin tällöin. Sen verran voin valaista, että Toivon treeni kaverina toimii sen vuotta vanhempi sisko Stella, jota pääasiassa ratsastelee serkkuni Henna, vaikka hän asuukin Helsingissä tuntuu kuin tämä asuisi täällä vakituisesti eli Henna on täällä niin usein kun vain pystyy. Joten treenaillemme kaksikkoa viikonloppuisin heiman miten sen sanoisi intensiivisesti ja minä siten menen niillä viikolla rennommin.

Vokun kanssa ollaan edetty normaalliin tahtiin paitsi, että hyppääminen on jäännyt vähemmälle, mutta koulua on tultu tuuppailtua enemmän ja tulokset alkavat jo näkyä. Tänään kävimme tuupailemassa Vokun kanssa pellolla koulua ja mukaamme liittyivät Henna ja 5v suokkiruuna Ville, joka on tallimme vakinainen treenattava. Voku kokosi itseään todella hyvin ja  jaksoi pitää itsensä kasassa pidempää kuin ennen, mikä on huima edistys. Sillä tänään ruunan nenä osoitti juuri sinne minne piti, eikä minne sattuu. Myös laukassa oli samanlaista positiivista tulosta ja saimme vedettyä vuoden parhaat nostot ja ympyrällä laukkaamiset. Pää ei ollut katossa eikä kaasu pohjassa. Vaan poika meni kiltisti hidasta laukkaa kooten itseääni hineosti. Molemmat olivat kyllä tuupauilun jälkeen hikisiä, mutta erittäin tyytyväisiä. Olen myös huomannut, että Vokusta on tullut hieman laiska, koska se oli kesällä hieman helpommalla liikunnalla. Niin nyt on huomttavissa hieman niskottua ettei aina jaksettaisi tehdä mitään vaan tarhassa olisi kivempi syödä heinaa ja antaa mahan kasvaa.

No nyt kun tässä jauhetaan yleisesti, niin ajattelin myös lisätä blogiin mielipidekirjoituksia ja yritän saada aikaan erilaisia erikoispostauksia, siinä voin kaivata hieman apua, joten apua otettaan vastaan ja muistakaa ei ole olemassakaan huonoja ideoita on vain huonosti toteutettuja mahtavia ideoita :D Loppuun viellä muutamia kuvia matkan varrelta ettei postaus jäisi aivan kuvattomaksi.

Päätettiin erään viisaan ihmisen neuvosta vaihtaa koulusuitsiin oliivikuolain, mikä on toiminut moitteettomasti meillä.

Toivon ensimmäinen ratsastuskerta

Sh-ruuna Aspila