Kisoissa tällä kertaa hieman kauempana

Kuten otsikostaki voi kertoa, niin oltiin Vokun kanssa jälleen kisoissa, mutta tällä kertaa jouduttiin lähtemään hieman kauemmas hyppimään nimittäin aamuna suuntana oli Lappeenranta ja luokkina 80cm ja 90cm. Olin aamulla aivan sekaisin, sillä kelloja oli käännetty, joten minulle tuli kamala paniikki, kun herätessäni katsoin kelloa ja se näytti 08.00. Ja pelkäsin, että myöhästyisimme, mutta helpotuksekseni äitini ilmoitti minulle unisen näköisenä, kun sinkoilin ympäri kämppää, ettei minulla ollutkaan mikään kiire. Joten kävin syöttämässä hepat ja aloin pakata kisakamoja autoon, jonka jälkeen rupesin laittelemaan Vokua valmiiksi. Matkaan lähtiessämme huomasin ettei Voku ollut hirveästi matkustus tuulella vaan vähän väliä ruuna rupesi metelöimään kopissa ja paikan päälle päästessämme se oli ihanan hikinen ja hirveän virtainen. Vaikka kelloja oli käännetty saavuimme kisapaikalle ehkä hieman liian ajoissa, sillä ensimmäiset kolme luokkaa olivat tyyliluokkija ja niiden arvostelussa kesti hirveän kauan, joten kisat venyivät odotettua pitemmiksi. Ja pääsimme rullaamaan sileää aluetta ympäri aina kyllästymiseen asti.

Ilmoittautumisen jälkeen laittelin Vokun kuntoon ja pääsin verkkaamaan sitä sileällä. Valitettavasti Voku ei ollut ihan siinä vireessä kuin toivoin vaan se oli hieman tai no rehellisesti sanottuna hyvin virtainen, joten meillä meni alkuverkka pelkkään häseltämiseen, että ruuna suostui rauhoittumaan. Jouduin verkkaamaan ruunan tällä kertaa hyvin eritavalla kuin yleensä, nyt tehtiin paljon väistöjä ja pysähdyksiä, jotta löydettäisiin se kauan kadoksissa ollut jarru. Myös kokeilimme muutamia vaihtoja, mutta radalle en lähtenyt luottavaisin mielin sillä verkkahypyissä Voku painoi aika paljon kädelle ja askeleet eivät ihan natsanneet kohdilleen, vaikkakin rata oli hyvin tuttu ja olemme hypänneet sitä muutamissa kisoissa. Sekä Voku pelkäsi hirveästi katsomon päätyä, missä meillä meinasi tulla pieni neuvottelu mennäänkö vai eikö mennä. No 80cm radan kulku meni jotakuinkin näin, ensimmäiselle esteelle eivät askeleet napanneet ihan kohdalleen, minkä vuoksi hyppy tuli hieman lähelle. Kakkoselle löysimme hyvän paikan, mutta kolmosella kuskille kävi ajattelu virhe, mikä maksoi meille alas tulleen puomin ja 4vp, joten se luokka jäi siihen, muille esteille saimme ihan hyvät paikat ja sarja sujui hyvin. Vaikkakin omasta mielestäni rata ei todellakaan ollut siisteimmästä päästä. Ja onnekseni Voku ei pelännyt 7 esteenä olevaa muuria, mikä oli aikaisemmin epäilyttänyt minua. 90 cm:ssä en myöskään lähtenyt suurin odotuksin, sillä osallistujia ei ollut kuin 6 ja ruuna ei ollut vieläkään rauhoittunut kunnolla. Saimme kaikille esteille suhteellisen hyvät paikat ja tietkin sujuivat myös melko hyvin, paitsi ensimmäisen esteisen jälkeinen kurvaus oli ajattelu virheen tulos. Perusradan suoritimme ilman virhepisteitä ja uusinnassa yritin saada pidettyä saman rytmin, mutta lisätä hieman kaasua ja tehdä hieman lyhemmät tiet, kuten videolla voi nähdä. Saimme myös uusinnasta nollan ja sarjan ruuna meni todella näppärästi, joka yllätykseksi johit siihen, että kuuluttaja ilmoitti minun ja Vokun voittaneen luokan. Muuten rata oli omasta mielestäni kohtuu hyvä, mutta Voku rupesi hieman hätäilemään vähän ennen ponnistusta. Tämä on ensimmäinen kunnon voittomme, sillä olemme yleensä olleet toisia, olin erittäin tyytyväinen polleen ja lähdemme hyvillä mielillä ensi viikolla ensimmäisiin aluekisoihin samaan paikkaan.