Kuten jo otsikosta voikin huomata oltiin eilen Vokun kanssa Neean kentällä hyppäilemässä. Kasattiin tyttöjen kanssa semmoinen 9 esteenrata, jonka aloitus korkeus oli n.70cm. Voku tuntui verkatessa tosi hyvält kuunteli hyvin ohjaa ja pohjatta. Jossain kohtaa tuntui jopa, että ruuna olisi hieman laiska vaikka vapari oli alla. Kun aloitettiin verkkahypyillä, ruuna oli todella rauhallisen tuntuinen ja hyppäsi erittäin tasaisesti eivätkä munkaan jalat olleet taivaissa. Hyppäsimme molempiin suutiin verkaaesteen ennen kuin korotimme sen 80cm. Pian tämän jälkeen hyppäsimme muutaman linjan, jotka sujuivat mutkattomasti. Jonkan jälkeen nostimme koko radan 80cm. Myöskään Voku ei kieltänyt tavalliseen tapaansa erikoisesteellä, vaikka me ei sitä käyty ollenkaan kurkkaamassa, mutta hieman epäillen ruuna sen kuitenkin ylitti. Myön 80cm radasta ruuna selviytyi vaivatta ja Neeakin kehui, että poika näytti hyvältä hypätessä. Eivätkä munkaan jalat pahemmin heittäny taakse. Sekä kuulemma tehtiin tasaisen hyvä suoritus, missä pojalle jäi hyvä mahavara eivätkä puomit tarttuneet matkaan
. Myös 90cm rata sujui mukavasti ja sarja oli oikein hyvä, kun sen muutaman kerran hyppäsimme. Ruuna teki hyvät tiet ja sillä oli juuri sopivasti imua esteille. Eikä nyt ollut tietoakaan siitä normaalista painamisesta ja hirveästä imusta, vaan sain sen jopa kokoamaan laukkansa ja menemään jopa aivan ns. mummolaukkaa. Myöskin lähetymiset olivat suurimmalta osalta todella hyviä, mitä nyt muutamant menivät liian lähelle ja muutamat ponnittettiin vähän liian kauakaanta, mutta kukaanhan ei ole täydellinen. Kun olimme saannet 90cm sujumaan hyvin korotimme radan 100cm. Otimme muutaman harjoitus hypyn yksittäiselle okserille, jotta hepat tajuaisivat, että korkeutta on tullut lisää. Voku hyppäsi harkkaesteet rauhallisesti ja luottavaisesti, jonka jälkeen siirryimme hyppäämään rataa. Taas... Ensimmäisellä kerralla rata meni oikein hienosti, paitsi radan viimeinen erste koitui kohtaloksemme, sillä Voku päättii vaihtaa laukan juuri ennen estettä, josta seurasi rytmin katoaminen ja puomi lähti matkaamme. Toisella yrityksellä kun tulimme portin uudelleen pääsimme nätisti yli. Toisella kerralla, kun hyppäsimme rataa niin sarjatuotti meille hieman ongelmia, sillä itse olin ajatellut, että menemme sen vain yhdellä laukalla, mutta sarjan ensimmäisen osan jälkeen Voku halusikin mennä kahdella, jonka tulos oli yksi ja puoli laukkaa ja eritäin läheinen ponnitus paikka. Tässä kohtaa oma perseeni nousi satulasta hieman liikaa ja jalkani olivat meilkein ristissä satulan takana, kuten kuvasta voi nähdä. Mutta pysyi silti kyydissä eikä puomitkaan lähteneet matkaan.
|
Tässä nousi perse vähän liian korkealle |
|
Henk.kohtaisesti yksi suosikki kuvistani <3 |
Tämän jälkeen meille koitui pieni taka isku, kun korotimme rataa 110cm. Älkää kauhistuko me ollaan aikaisemminkin hypätty 110cm, joten siitä ei tarvitse huolestua. No kumminkin otimme sitten ylläolevan okserin harjoutus esteeksi, ja saimme esteelle hyvän lähestymisen ennenkuin ruuna pysähtyi esteen eteen. Ajattelin tässä kohtaa, että okkei ei mitää, vaikka kielsi, mutta tässä kohtaa Voku päättikin kiivetä esteen yli. Itse en ollut varautunut tähän ollenkaan vaan jäädyin päiväisesti, kuten alla olevasta kuvasta voi huomata. Hypyn jälkeen olimme molemmat hieman järkyttyneitä, mutta hetken kävelyn jälkeen aioimme kokeilla uudelleen tällä kertaa hyvin tarkkana, mutta ponnistus hetkellä ruuna kuitenkin kielsi. Kokeilimme muutaman kerran uudelleen ja edelleenkin ruuna kielsi, joten ajattelin, että vaihdetaan estettä. Mutta edelleenki Voku kielsi ja kielsi, vaikka kuinka varmasti ja hyvin esteelle tulimme. Tässä kohtaa minua alkoi jo turhauttaa hieman, mutta päätin viellä kokeilla ihan normaalia estettä. Siinäkin tuli voimakas kielto. Jonka jälkeen pyysin Moonaa laskemaan esteen ensin ristikoksi, jonka Voku hyppäsi muitta mutkitta. Tämän jälkeen korotimme sen 80cm, jonka yli Voku meni hyvin. Ja pikku hiljaa korotimme estettä aina n. 10 cm kunnes Voku hypppäsi helposti sen 110cm yli. Tämän saavutuksen tehtyään, poika sai hirveästi kehuja ja päätimme lopettaa siihen. Tallilla laittelen ruunan letkuihin pesun jälkeen ja se sai olla siellä n. 18min, jonka jälkeen laittelin sille joka jalkaan patjat ja kääreet, sekä linimentit lapoihin, selkään ja takapolviin.
|
Ei ! En tippunut vaikka siltä näyttikin |
Ihania kuvia! Liityin lukijaks :)
VastaaPoistahttp://tiiajamaistro.blogspot.fi
Kiitos :D
PoistaKatsastin tuon sinun blogisi ja ihastui, joten oli pakko ruveta lukijaksi :)
kai hevonen alkaa kieltää jos ensiks hyppää kerran 70 sit 80 sit 90 kaks kertaa metri ja viel metrikymppi!?!? jotai rajaa tohon hyppäämiseen varsinkin jos edellinen päivä on ollu vapaa!
VastaaPoistaVoihan sitä asiaa tuoltakin kannalta katsoa, mutta hyppäsimme tasaiseen tahtiin koko ajan ja korotimme sitä, mukaa miltä hepat tuntuivat. Ja rehellisesti sanotuuna ne tuntuvat hyviltä, joten emme nähneet mitään syytä jjädä junnaamaan tiettyy korkeuteen. Enkä kyllä näe itse mitään eroa onko hepalla ollut vapaa päivä vai ei. Paitsi, että omani omaa enemmän energiaa seuraavana päivänä.
Poistakannattaa tsekata vähän omaa istuntaa ennen kuin lähtee isommille esteille, muutamassa kuvassa ihan kivannäköinen meno, lopuissa ei niinkään.. eih muutakun treeniä treeniä (niillä pienemmillä esteillä)!
VastaaPoistaJep, tiedän että oma istuntani ei ole mikään maailman paras, mutta kuten sanoit treeni pienemmillä esteillä on jo suunniteltu.Jos tuo sitten vaikka paranisi.
PoistaWau, teillä on TOSI upea estekalusto! :D
VastaaPoistaMäkin rakastan sitä <3, vaikkei oma olekkaan vaan kavereiden estekalusto, jota saadaan käyttää huoletta.
Poistakätesi näyttää jotenkin hirmu vahvoilta ja kovilta joka kuvassa eikä yhdessäkään minkäänlaista myötäystä ? ja tuossa kuvassa missä heppa kiipesi yli niin vedät aika kovaa suusta en ihmettele että alkaa kieltämään ja kuitenkin ku on noin vahva kuolain suussa! treeniä pienemmille ennen isoja jos hevosen parasta ajattelet..
VastaaPoistaTähän myötäykseen on olemassa ihan syy. Pollella on aika vahva imu esteellä, jonka takia sitä jouduin pidättämään ja hypyn yhteydessä unohdan usein myödätä reilusti kuten kuuluisi. Ja mitä kiipeämis kuvaan tulee itse en ollut varautunut hyppyyn vaan vaistonaisesti jäin ohjiin kiinni kun kaveri päätti ylittää esteen ja oma tasapainoni katosi. Ja kuten lopussa sanoit tarkoitus on nyt keskittyä vain pieniin esteisiin jatkossa, jotta oma istuntani saadaan kuntoo :)
Poista