Liian paljon vaihtoehtoja

Yök, jotenkin nämä kurakelit saa minut aina huonolle tuulelle. Kun on kylmä ja sataa plus hepat tykkää aina, jotenkin sopivasti piehtaroimaan tarhan kuraisimmassa kohdassa ihan vaan "vahingossa". Nooh onneksi kohta tulee talvi ja hepatkin pysyy puhtosimpina paitsi, että sitten tulee taas kylmä... Huoh Suomen ilmasto ??? Tänään kuitenkin äitini kysäisi haluaisinko lähteä hänen kanssa maastoon, kun olin ollut muutaman päivän ratsastamatta, sillä selkäni oli alkanut taas kiukutella alkuviikosta. Ilmeisesti kyseessä oli nikamien välinen tulehdus, joka kumminkin lähti tai on paranemaan päin tulehduskipulääkkeillä, joten siitä ei pitäisi koitua lisää ongelmia enää. Lähdimme maastoon aamu päivästä sillä olin luvannut lähteä isäni mukaan Lahteen raveihin tai oikeasti halusin vain Horzelle ostamaan kaikkea kivaa Vokulle ja minulle. Lenkkinä ei mitään erikoista menty lähinnä kunnon puskailua eli minun sanoin kävelyä, kävelyä, kävelyä, muutama pätkä ravia ja sitten hieman laukkaa, sillä äitini meni omalla 4v tammallaan, joka tunnetaan sinkoilusta ja helikopteriloikistaan.

Matkalla Horzelle suunnittelin etukäteen, mitä minun pitäisi ostaa, etten sitten kävele kaupassa ääliö ilme naamallani, kun en ole varma, mitä etsin. Päätin, että kokoaisin Vokulle ja itselleni kunnon treeni/valmennuskamat, joita ei muualla käytettäisiin. Horzelle päästyäni kaikki, mitä olin suunnitellut katosi pääkopastani ja päädyin kuin päädyinkin kävelemään pitkin liikettä se idiootti-ilme kasvoillani. Mutta kaikki tarpeellinen tarttui mukaan ainakin melkein.

Estekamoihin kokosin Vokulle Lami-Cellin harmaan estehuovan, minkä tosin ostin jo viime viikolla, mutta säästin sitä juuri tätä postausta varten. Suojia en viitsinyt ostaa uusia sillä hyödynsin yhdet vanhat harmaat suojat, jotka olin ostanut Vokulle jo aikoja sitten, mutta en jostain syystä ole niitä käyttänyt. Suojat taisivat olla merkiltään Horse Guard. Ja näiden lisäksi ostin vielä Hevarin valjasautosta Vokulle etujalkoihin tarralliset putsit, että vuohiset eivät aukeilisi. Ajattelin vielä täydentää kokoelmaa hienoilla korvahupuilla, mutta valitettavasti Horzelta en löytänyt mieluisia, joten ne jäivät vielä uupumaan.

Kouluvalmennus kamojen kokoamiseen jouduin käyttämään oikeasti aikaa ja aivoja. Huopa on jo vanha tai no vanha ja vanha, mutta kumminkin ei nyt ostettu. Joten päätin säästää ja ostaa siihen vain saman sävyiset pintelit. Ja onneksi löysin ne, koska niitä oli enää yhdet jäljellä ja nekin kaikkein alimpana, joten en meinannut aluksi huomata niitä. Jos en olisi löytänyt näitä olisi minun pitänyt ostaa saman tyyppiset, mutta vihreät pintelit ja siihen sopiva huopa. Äidin käskystä jouduin myös ostamaan uuden kouluvyön Vokulle sillä hän tarvitsi Wintecin kouluvyön Valolle startteihin ja olemme jo pitkään riidelleet vyön käytöstä, joten menin kyllä hyvillä mielin ostamaan uuden. Tässä kohtaa sitten ilmeeni oli varmasti niin idioottimainen, että jopa häpesin itse itseäni, sillä mittaisin ihmeissäni vöitä, mikä menisi ruunani vatsan ympäri. Kun tämä oli selvitetty ruvettiin katselemaan materiaalia ja hinta lappuja. Suurin osa vöistä oli nahkaisia, joita en halunnut suurimmaksi osaksi, koska hinta oli sen verran iso ja niiden hoitoon menee hirveästi aikaa, koska käytän koulupenkkiäni varsin usein. Plus laskun tullessa isäni olisi varmasti saanut sydänkohtauksen, joten pitkän taistelun jälkeen löysin hyvin mittaisen vyön, joka oli hyvää materiaalia ja siinä oli hintakin kohdalla.

Mukaan tarttui vielä uudet riimut ja naru. Sekä takasen kiintohokki kengät, jotka putikka saa huomenna tai lauantaina jalkaansa. Riimuista en osaa hirveästi mitään muuta kertoa, kuin että itse tykästyi hirveästi, joten ostin. Itselleni ostin vielä uudet farkkuratsarit sekä sukat, mutta niistä luultavasti postailen huomenna, kun olen saanut koottua niistä itselleni, jonkin sortin asun. Eipä tässä oikein ole muuta kerrottavaa, mutta huomenna palaillaan taas heppa-aiheeseen, kun mennään Vokun kanssa tuupailemaan koulua, joten sitä odotellessa.