Maastoilua

Tänään käytiin Neean ja Toukon kanssa ihan kunnon maastolenkki pitkästä aikaa.  Ja ehdittiin jopa kotiin ennen pimeää. Voku oli taas tapansa mukaan alkumatkan oikein kiltiti ja malttoi mennä, mutta taas puolessa välissä tempo koveni ja vauhti kiihtyi varsinkin laukassa ja hieman jopa ravissa. Lenkki oli sinäänsä aivan normaali eli ei käynnyt mitään sen suurempaa katastrofia kuten yleensä, kun yhdessä lähdetään.

Ainut oikeasti huvittava juttu oli se kun Touko raukka jäi odottelemaan omenapuun luokse ja vaati omenoita hyvin dramaattisesti, mutta joutui nyt tällä kertaa jäämään ilman, koska omppoja ei enää ollut.  Ainii ja tulihan sieltä molemmilta semmoisia huvittavia pukkeja ainoa ero oli, että Touko pukitti, koska Voku hännysteli liian pitkään perässä ja Voku sitten vaihteli pukin kautta laukkoja aivan innoissaan. Eipä tuossa oikein muuta kerrottavaa ole, ainiin ja sitten totesin että tämä kyseinen Vompattini ajaa minut pian vakavaan konkurssiin. Tuli selailtu Horzen ja Hööksin kuvastoo ja todettua, että pakko kai se on liikkessö lähteä käymään Silmiin nimittäin sattui ks. tuotteet.