Itsenäistä hyppelyä

 Moikka ! Ennen tulevia Mäntyharjun kisoja käytiin Vokun kanssa testaamassa uusi estekalusto. Hyppytaukoa on kertynyt hieman liikaa joten se oli huomattavissa hevosessa että ratsastajassa. Rata pidettiin tosi helppona kolme estettä eli yksi sarja ja tasapää okseri. Radan koottuani suuntasin takaisin kotiin laittelemaan Vokua valmiiksi, kunnes huomasin toisen etukengän olevan todella löysällä. Isini ei kerennyt etupäätä tänään kengittään joten päätettiin raapaista etukengät pojalta kokonaan pois. Mä en ole varmaan koskaan mennyt Vokulla ilman kenkiä, joten odottelin kokemusta mielelläni.

Kentälle lähtö tuotti suuria ongelmia, sillä ilmeisesti Vokulla ei ollut minkään sortin fiilistä tehdä yhtään mitään eilisen peltotuupailun jälkeen, mistä tulee postaus myöhemmin. Onko teidän hevosilla tapan ruveta matelemaan, kun pitäisi töitä lähteä tekemään ? Onneksi kentälle on noin 1,2 km, joten siinä saa hyvät alku- ja loppukäynnit käveltyä. Verkkailin Vokun rauhassa otettiin muutamia siirtymisiä ja parit voltit molempiin suuntiin. Voku kyttäili silmä kovana esteitä sillä yleensä me ollaan tällä kentällä vain kouluilemassa. Laukkatehtävien jälkeen kaarrettiin ensimmäiselle tehtävälle, mikä oli sarja a-osa oli ristikkona ja b-osa 70 cm pysty. Ristikolle tuli hyvä hyppy, mutta pystylle tuli kielto, sillä Voku järkyttyi moni värisistä puomeista. Toisella kerralla molemille tuli hyvät hypyt ja askeleetkin saatiin mahtumaan tosi hyvin väliin. Tehtävä toimi myös oivasti toisen päin eli ensin okseri oikeassa kierroksessa ja sen jälkee sarjalle.


Nyt varsinkin kisoissa olen huomannut, että hypyt tulee liian lähelle ja ajattelin tänään hieman harjoitella miten siihen esteelle nyt oikein tullaan. Muutaman hyppykerran jälkeen tuli okserin yksitttäisenä ja ensimmäinen hyppy oli huono. Voku jäi tuijottamaan estettä, minkä vuoksi vauhti hiljeni ja hyppy lähti nousemaan paikaltaan enkä minä päässyt ihan mukaan. Sitä vissiin oikeasti pelotti nou meidän uudet puomit. Toisella kerralla ruuna hieman lässähti alussa ja sain ratsastaa sitä aktiivisemmin eteen päin, että saatiin hyvä tempo aikaiseksi.

Yksittäisten hyppyjen jälkeen yhdistin tehtävät niin, että vasemmassa kierroksessa mentiin ensin sarja ja sitten okseri. Nyt alkoi Vokustakin huomata kuinka se syttyi pikku hiljaa oikein kunnolla. Ja eilinen tuuppailu kannusten kanssa oli tuottanut positiivisia tuloksia, sillä Voku vastasi apuihin tosi näppärästi eikä kulmissa/kurveissa kaatunut pohjetta vasten vaan jaksoi tehdä sen pidemmän kaaren, mitä pyysin. Tehtävä sujui muutekin tosi mallikkaasti, joten nostettiin sarjan b-osa 80cm ja okseri 90cm, missä puomit pysyivät koko treenin loppu ajan.

Tultiin ensin okseri pariin otteeseen yksittäisenä, jotta molemmat ymmärsivät esteen kasvaneen 10 cm korkeammaksi. Ensimmäisellä kahdella yrityksellä puomi lähti matkaan, mikä johtui siitä etten ratsastanut Vokua reippaammin eteenpäin, mutta kolmannella yrityksellä ja reippaammalla laukalla 90 cm päästin yli. Jonka jälkeen aloitimme saman tehtävän.

Mikä sujui omansta mielestäni hyvin vaikka aina parantamisen varaa on. Ja nyt eritoten yritin keskittyä pitämään nuo lentävät koipeni paikallaa, missä aika ajoin onnistui ihan hyvin ja luultavasti aktiivinen valmennus ja rutiinin saaminen alkavat korjaamaan näitä ongelmia. Kotona kylmäsin Vokun jalat letkuissa ja laittelin vielä arnikat päälle. Jäi hyvä fiilis treeneistä hypyt olivat hyviä hevonen kevyt ja mukava ratsastaa

Pakko oli laittaa tämä vielä tänne loppuu, jotenkin mua rupes naurattamaan tätä kuvaa katsoessa