Hummani hei se rahani vei sekä kaiken muunkin siinä samassa

Heips nyt on taas vapaat vietetty ja juhlat juhlittu, joten kerkeää tänne blogiinkin kirjoittaa hieman ehkä myöhässä. Mari tuli hoitamaan Vokun taas perjantaina ja ruuna saikin kuin sai puhtaat paperit ja liikutuskielto päättyi. Ainoastaan Mari huomautti, että Voku oli hieman hidas edestä. Ai niin sanoihan Mari myös, ettei ole koskaan nähnyt niin mustasukkaista hevosta kuin Voku. Silloin kun poika ei näe mua niin se on hiljaa ja kiltist paikallaan, mutta auta armias kun minä satun tulemaan talliin alkaa hirveä kaivaminen ja huomion hakeminen. Kaikista pahin varmaan on se, että Voku huomaa, että lähden ratsastamaan jollain muulla. Silloin alkaa karsinassa vatkaaminen, kaivaminen sekä hirnuminen. Ja rauhoittuu vasta kun on mun huomioni saannut eli sen, että olen siinä sen vieressä lässyttämässä tai istuskelemassa sen karsinassa. Joten onko teillä mitään kokemuksia mustasukkaisista hepoista ?  Hoidon jälkeen itse otin mersun alle ja lähdin suueen stadiin vierailemaan serkuillani. Matka sujui mutkattomasti aina kehä III:selle asti, siellä alkoi sitten itku raivari kun en ole aikaisemmin kehällä ajanut ja vaikka ajat normaali nopeuksia niin muorit hujahtaa ohi munakupeillaan. Lopulta pääsin kuitenkin perille ehjänä, mutta lievästi traumatisoituneena. Ja helsinkiin ei voi mennä ilman, että eksyy Hööksille. Ja voi vitsi miten sielä olis ollu kaikkea ihanaa mulle ja erityisesti ihanalle miehelle. Onneksi Henna oli hillitsemässä mua ja mun ostovimmaa ja lopulta mukaan tarttui uuden ratsarit, jotka äiti kylläkin hakkui nähtyään. Uusi kirkkaanpunainen kouluhuopa ja siihen sopivat pintelit, sekä uudet riimut. Samalla otin myös yhteyttä satulansovittajaamme ja kyselin olisiko hänelle tullut sopivaa estepenkkiä. Mutta tällä hetkellä meidän budjettiin sopivaa satulaa ei löytynyt, mutta ei huolta Outi lupasi lähteä metsästämään meille sellaista, että päästään taas hyppäämään. Huomiseksi päästään sitten hieman kouluilemaan naapurin kentälle sekä ensi lauantaina päästään ihan kunnon valmennukseen Ninalle. Plus että ollaan tässä viime päivinä tehty tarharemonttia. Päätettiin viimeinkin halkaista yksi trha puoliksi, joka tekee meille yhteensä nyt 6 tarhaa ja ulkoileminen helpottui puolella. Tässä kesän aikana pitäisi vielä laitella muutaman tarhaan pihatot ja muuta hieno säätöä, mutta niistä sitten kun ne alkavat rakentua.

Vokulla pääsin sitten eilen maastoilemaan ekaa kertaan kahteen viikkoon. Ruuna oli tottakai hieman energinen, mutta Merja ja Tyttö lähtivät viihdyttämään meitä mukaan, joten lenkki ei mennyt niin huonosti kuin olin odottanut. Alkumatka mentiiin hiljaa käpytellen jonka jälkeen alkoi Vokulla menojalka vipattaa, joten voitiin ravata. Valitettavasti Poika ei oikein tienyt mihin jalkansa laittaa, kun intoa oli hieman liikaa. Joten ampaistiin sitten matkaan kunnon singeriravilla.  Laukaakin otettiin ihan pieni pätkä, joka meni rauhakseltaan. Kotiinpäin tullessa Vanhusta rupesi kiukuttamaan vieressä kävelevä neiti, jolle piti sitten kiukutella ihan huolella. Tänään käytiin kanssa yksinään sooloilemassa maastossa. Meille meinasi tulla hirvikolari ensimmäisessä mutkassa, kun metsäsästä pöllähti pellonreunaan iso lehmä, joka ei tienyt mihin se oikein menisi. Ruunani ilme oli siinä kohtaa selvä " Äiti auta mä en haluu kuolta " " Äiti sä aina sanot et huolehdit musta, nii tee tolle sit jotain !!!" Onneksi hirvi sitten päätti palata metsään, niin me ei jouduttu turvautumaan hätäkeinoihin. Meilläpäin on nyt ollu hirveesti hirvijä tos ihan vieressä. Meinaa kolaroida äitin kanssa aamulenkilläkin. Toisaalta tosi paha lähtee pollen kans maastoo, jos tommonen jysähtää tielle samaan aikaan. Muuten lenkki meni ilman ongelmia, ravissakin Voku jopa rentoutui ja pidensi ravia, eikä minun perse parkani, joutunut kärsimään singeriravista. Voku on muutenkin nyt saannut uuden tarhakaverin 4-v suomenruunan Aarteen metsäsäjä. Pojat on tarhassa niin suloisia, kun molemmat on vähän tommoisia muuminmallisia kavereitä. Toivottavasti ne nyt vaan pysyy nätisti keskenään ilman, että tulee turhia naarmuja ja potkujälkiä.