Miten tulee käyttäytyä ?

Tässä haasteen ohella voisi ihan oikean postauksenkin vääntää. Ja jotenkin tuli hirveä kirjoitus into, mutta juttuahan tallilta ei kovinkaan paljon ole niin ajattelin kokeilla raapustaa oikean mielipidekirjoituksen näin Aprillipäivän kunniaksi. Idea tähän postaukseen lähti eilen, kun olin kaunista poikaa ajamassa ja oltiin sitten asfalttitien reinassa hiljaa käpsyttelemässä ja vastaan tulee upouusi audi hirveää vauhti. Silmämääräisesti huomasin, että ylinopeutta autolla oli ks. tiellä on 60 km/h, mutta tämä saksan ihme paineli ainakin 80km/h. itse kerkesin juuri kerätä ohjat tuntumalle, kun auto suhahti meistä ohi ja kolmivuotiashan pelästyi, jonka seurauksena käytiin sitten hieman ojan pohjallakin. Episodin jälkeen käännyin kärryillä ympäri ja näytin törkeästi kansainvälistä käsimerkkiä sekä kirosin itsekseni, tosi audikuski tuskin ehti elettäni nähdä. Joten ajattelin, että voitaisiin käsitellä hieman tuota liikenne käyttäytymistä sekä ratsukon että autoilijan näkökulmasta.

Minulle on opetettu jo pienestä pitäen, miten hepan kanssa liikutaan maastossa ja mitä tulee tehdä, kun auto tulee vastaan. Mennään jonossa oikeassa reunassa ja vetäjähevoseksi semmoinen kaveri, joka ei pelkää pikkujuttuja. Vaikka joskus saatamme ratsastella rinnakkain leveällä hiekkatiellä, mutta heti auton huomatessa, joku huutaa, että kompanja järjestäytykää tai muuta vastaava, jolloin kaikki automaattisesti jonoutuvat. Itse myös pidän erittäin tärkeänä autoilijoiden kiittämistä, kun he ymmärtävät, että heidän on hyvä hidastaa ratsukon lähestyessä. Tällöin ainakin itse morjestan ja hymyilen kuljettajalle, jolloin hän ei ehkä ajattele meitä tientukkeina tai vertaa meitä mautoihin. Ja usein kuskit myös hymyilevät ja moikkaavat takaisin, jolloin vuorovaikutus on molemmin puolinen. Helposti kuulee kuinka ratsastajat syyttävät, että kaikki on autoilijoiden vika, kun he eivät tee sitä ja tätä. Tätä en kyllä allerkirjoita, sillä ratsastaja kantaa puolet vastuusta ohitustilanteessa. Valituksen kyllä ymmärrän, jos on toiminut oikein eli mennyt tien reunaan tai jopa väistänyt sivutielle eikä auto vieläkään hidasta ohittaessaan. Jokaisen ratsastajan on myös ajateltava onko hänen hevonen maastovarma ? Kannattaako sillä lähteä vilkkaantien sivuun vai kannattaisiko suosia tallin lähellä kulkevaa metsäpolkua ? Ja jos mahdollista ota maastoon aina kaveri sillä se helpottaa heppasi oloa varsinkin, jos on sellainen kuin Voku eli ottaa kierrosta autoista jotka eivät hidasta. Tällöin kaveri luultavasti rauhoittaa tilanteen jolloin tapaturma riski hieman pienenee.  Itse ainakin harkitsen noita asioita, kun lähden jollain muulla kuin omallani maastoon. Sekä syksyisin muistakaa laittaa heijastimet maastoillessa, sillä ne ovat halpa henkivakuutus pimeällä. Omasta kokemuksesta voin kertoa ! Tällöin autoilijat näkevät teidät pidemmältä matkalta ja osaavat valmistautua ohitukseen. Myöskään se kansainvälisten käsimerkkejen näyttäminen ei ole ehkä paras mahdollinen vaihtoehto, mutta on minusta oikeutettu siinä kohtaa, jos auto ei hidasta ja vetää kyljestä ohi. Eihän se keskari ketään tapa eihän ? Ja jos sen näyttää hieman piilossa niin autoilija ei välttämättä näe sitä, mutta sinulle tulee hyvä mieli.

Ja sitten tähän toiseen näkökulmaan mihin ei olla oikein saatu kunnolla muutosta eli autoilijat. En kiellä etteikö maailmassa ole niitä kuskeja, jotka ajattelevat hevosta, ratsastajaa ja itseään hidastamalla. Suuri kiitos ja kumarrus heille, mutta kun niitä ei aina ihan joka paikasta löydä. Usein kuulen, että hevosta ja hirveä verrataan keskenään. Tällöin vastaus yleensä on, että hirvi on paljon vaarallisempi kuin hevonen sillä sillähän on ratsastaja, joka kontrolloi sitä. Onhan se asia noinkin, mutta ajatteleppa tätä, kuinka usein olen törmännyt hirveen ? Entä hevoseen ? Hirvien kulkua isoilla teillä on pyritty rajoittamaan hirviaidoilla ja ties millä, mutta mikä rajoittaa ratsukon liikkumisen tiellä ? Joten hyvät autoilijat kuvitelkaapa tämä. Ajat autolla sinulla on kova kiire ja näet ratsukon tiellä. Ajattelet ettei sinun tarvitse hidastaa vauhtia, koska kyllähän tuon tytön pitäisi heppansa hallita. Mutta mitä jos hevonen pelästyykin uuden mersusi moottorin ääntä ja äkkiä huomaatin, että jokin jysähtää konepelillesi. Seuraavaksi heräät sairaalasta ja sinulle kerrotaan, että hevonen ja ratsastaja menehtyivät törmäyksessä. Ajattele, että se ratsastaja oli jonkun lapsi ? Esimerkki oli ehkä hieman kaukaa haettu, mutta mahdollinen kolaritapaus. Voihan niitä sattua vaikkei kuljettajalle itselleen mitään käy, mutta hevonen ottaa kierrokset autosta ja ratsastaja esimerkiksi tippuu kyydistä. Jolloin tiellä on irralaan oleva hevonen. Ei sekään nyt kovin hyvä vaihtoehto ole. Hevonenhan on saalis eläin ja saaliseläimen yleisin reaktio on pako tällaisisaa tilantessa. Luuletko, että se vielä muistasi, että sielä kyydissäkin keikkuu joku, joten pitäkää varanne aina se ratsastajakaan ei pysty hevosta hallitsemaan, vaikka parhaansa yrittää. Ja ajatella itsekkin autoilevana ihmisenä, vaikka minulla olisi kuinka kiire niin hidastan aina hevosen kohdalla, sillä se ei vie minulta sen enempää aikaa kun liikenneympyrässä odottelu tai jopa vähemmän. Joten ensi kerralla, kun kohtaat ratsukon tiellä hidasta suosiolla varsinkin silloin jos ratsastaja viittoo sinua hiljentämään tai anna hänelle tilaa väistää sinua, jolloin kumpikin on tyytyväisiä.

Joten kun kumpikin osapuoli hoitaa oman osansa voimme yhdessä tehdä liikenteestä turvallisemman paikan niin ratsukoile kuin autoilijoillekin.

Tähän kuvaan on tiivistetty kaikki olennainen