Dressage

Oumm tämän päivän kisat eivät menneet ihan putkeen. Ainakaan minun kohdalta, koska tullessamma kisapaikalle luulin, että oltiin myöhässä, mutta selvisikin, että aikataulu oli noin tunnin myöhässä. No ei tämä ollut paha juttu vaan se, että kun otimme ruunan autosta ulos ja rupesin heittämään kamoja päälle. Ilokseni huomasin, että kypäräni oli jäännyt kotiin. Täst syntyi kamala kiroaminen ennen kuin sain lainattua ks. tallilta kypärää. No tämä uusi kypärä päässä tuli kamalan orpo olo, koska se ei sopinut minulle yhtää, mutta hei pakko sillä on mentävä, jos kerran omansa unohti.

Verkkailtiin aluksi sileällä kentällä, jossa Voku oli oiken kivan tuntuinen. Kuunteli avut ja kaikki eikä edes pelottanut. Kentällä verkkailtiin noin. 30 min, jonka jälkeen käytiin katsastamanssa tilanne maneesissa ja siitä suunnatiin maastoon käppäilemään. No siinä aikamme käppäiltiin ennen kuin päästiin itse maneesin verkka alueelle, mikä oli aika pieni kuudelle hevoselle. Siinäkin tuli verkkailtua jonkin verran ja aina kun seuraava ratsukko kuulutettiin jännitys vatsanpohjassani kasvoi.  Lopulta tuomari kutsui minut sisälle ja ensimmäiseksi mentiin katsastamaan Vokun kanssa se C-pääty, koska viime kerralla tuo kyseinen pääty oli aivan liian pelottava. No radalla astuessaan ruunassa syttyi jokin uusi kipinä ja kaikki lutuisuus ja rauhallisuus olivat poissa. Jättäen jäljelleen hyperaktiivisen karvapallon. Tuomarien pääty osoitti taas voimansa ja Voku pelkäsi sitä aivan hurjasti. Jo ensimmäiselle yrityksella raukka heitti liinat kiinni ja silmä pyöri päässä siihen malliin, että nauratti.

No ei auttanut vaikka melkein tuomreitten syliin mentiin, kun ne olivat niin pelottavia. Rata olisi mennyt puolet paremmin, jos Voku ei olisi tuijottanut tuomari päätyä, koska kaikki tärkeät jutut, kuten laukka ympyrät tehtiin niiden edessä, jolloin me mentiin lapa edellä oikein hienosti. Mutta vaikka rata oli kuika katastrofaalinen saimme sentään aikamme parhaat pisteet koulukisoista. Taulussa oli pelkkiä 5-5,5, mikä sai  minun leukani tippumaan maahan. Ja ennätystä tuli parannettua 1,5 %. Siis kuin hyvin. Tätähän me sinne lähdettiin hakemaan ja tietty sitä yhtä Cup-pistettä.