Juttuja vähän sieltä sun täältä

Elikkäs nyt olis vissiin se aika, että mä yritän oikeesti muistella mitä kaikkea me puuhasteltiin viikolla. Keskiviikkona käytiin Vokun ja äitin kanssa yhdessä käpyttelemässä maastossa ja katsomassa miten ruunan kinner reagoi hyppäämiseen. Kinner ei kiukutellut, joten voidaan nyt ruveta hyppäämään rauhakseltaan tiivimmässä jaksossa. Illalla sitten lokkeilin porukoiden kyydillä Lahteen ja Horzelle tuhlaamaan rahani. Mukaan tarttui uusi lampaankarvaromaani, Tallipintelit, jalustinhihnat estesatulaan, Horzen kesätakki sekä tilasin netistä kauan himoitsemani jin stirrupit. Aluksi meinasi olla vaikeeta valita mikä väri olis hyvä, mutta loputa päädyin true blue värisiin, sillä halusin et niissä oli väriä kunnolla. Torstaina käytiin sitten Neean ja Fiian kanssa maastossa, koska Voku sai koko viikonlopun olla, sillä itselleni puski kuume päälle ja Pikkuvejeni rippijuhlatkin olivat ovella. Voku oli yllättävän kuuma ja pinkeä koko lenkin ajan. Muutaman kerran oltiin jopa kahdella jalalla, kun pusikosta lähti epämääräisen näköisiä siivekkäitä. Pojalla olis ollut koko ajan laukka vaihde päällä, mutta tiet olivat yllätys yllätys hirveän kovia, joten jouduttiin kävelemään aika paljon. Ainiin kävinhän mä ajamassa tuon pienen jenkkiorinkin tuossa olisko ollu keskiviikkona ennen raveihin lähtöä. Lucaa on aina hauska ajaa, kun se on jotenkin niin huumorintajuinen ja rento kaveri vaikka ikää on vasta 3-v. Ei pelkää tukkirekkoja tai aihtaissa paikoissa ohittamista pysähtyy jopa välillä odottamaan, että auto tulee ohi. Ainoa miinus on se, että mies on hieman kova äänin ja hirnu todella paljon, mutta eiks kaikki nuoret hormonihirviöt rääy kurkkuansa käheäksi. Ainakin meidän tallilla tuntuu joskun ettei tärykalvot meinaa kestää sitä orkesteria.

Maanantaina osa sukulaisista oli jäänyt meille yöksi ja päästiin yhdessä heppailemaan. Maastoon lähdettiin Vokulla, Eurolla ja Tytöllä. Onneksi oli satanut, sillä nyt tiet olivat ihanan pehmeitä ja niillä pystyi huoletta laukkaamaan ja ravaamaan. Pollet olivat kaikki hieman pinkeitä, kun muutama päivä ollut vapaata ja isommassa porukassa liikkeelle lähdettiin. Pientä kisailunkin poikasta ratsuilla ja miksei myös ratsastajilla ollut. Ainoastaa säälitti sitä joka jäi hännille, sillä rapa kyllä lensi ja pahasti. Muuten meillä oli kyllä hauskaa. Ja vielä loppuun illalla Outi soitti minulle ja sanoi, että hän laittaa satulat tänä iltana postissa tulemaan, kaiken kaikkiaan satuloita tulee kolme, Alun perin piti tulla kaksi, mutta joku ihana ihminen oli halunnut myydä satulansa joten, koska Outi ei pääse sovittamaan satuloita laitoin heti viestiä Valmentajalleni Ninalle, joka lupasi tulla sovittamaan satulat heti viikonloppuna. Jos nyt sitten viimeinä päästäisiin aloittamaan se kilpaileminen.