Lauantaina meillä oli taas uudet hevoset ratsastettavana Riki, Tane ja Vissi. Tämä maasto lenkki oli viikonlopun paras, vaikka menimme saman lenkin kuin edellisenä päivänä ja ratsumme koostuivat, jokin aika sitten ruunatuista oreita. Alku oli toki hieman kankea, koska Tanea ei huvittanut hirveästi kävellä ja Rikua pelotti takana tuleva Vissi niin, että piti oikein pöristä ja steppailla häntä pystyssä. Loppu lenkki sujui mutkattomasti pojat käyttäytyivät oikein mallikkaasti. Kun palattiin tallille ja hepat oli karsinoissa mussuttamassa herkkujaan, minun piti pestä Voku iltaista klippaus tuokiota varten. No hevonen oli pesty, malli oli otettu valmiiksi, avustajat olivat ready, mutta sen hemmetin klippaus koneen terät ei leikannu. Asiata meni kysymään äidiltä, jonka oli pitänyt terottaa terät jo viime viikolla, sanoi, että vie ne maanantaina teroitettavaksi, joten klippaus-postaus siirtyy huomiselle.
Tänään piti sitten miettiä kaksi kertaa lähteäkkö tuonne ulos sateeseen ratsastamaan. No lähdettiinhän me tyttöjen kanssa maastoon ilman satulla paitsi punkki, joka on erittäin riskialtis mennä ilman satulaa. Ennen kuin lähdimme ulos päätin testata onko meidän uusi enkkuviltti veden kestävä. Tämä oli varmaa viikonlopun vaarallisin ratsastus, koska kaikki hevoset olivat ihan älyttömän kuumia, mukaan lukien tallian rauhallsin hevonen Ville. Koko lenkin ajan sait pitää tiukkia ohjia, etteivät muut singonneet laukassa kotiin. Hommaa ei parantanut se, että tuuli ja satoi aivan törkeästi. Onneksi Voku osasi käyttäytyä jotenki eli kuunteli pohjetta ja ohjaa ennemmin kuin olisi lähtenyt ampuilemaan minnekkään. Kun kotiuduimme tältä lenkiltä olimme kaikke märkiä ja kylmissämme, mutta tulipahan todistettua, että meidän enkkuviltti on veden kestävä, mutta se pitää pistää kylläkin pesuun.
Lauantain pellolta ottettu kuva.Tiedän tuo laatu on ihana |
Horzen valkoiset sadehousut kisoihin, ettei kastu. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti