Kouluvalmennuksessa

          Vääneltiin Vokun kanssa koulua, Ninan valvovan silmän alla.Tänään oli viimein se päivä jolloin tunsin edistyväni Voku kanssa, yleesä me ollaan vaan aseteltu sitä joka askellajissa, mutta tänään päästiin tekemään jotain ihan uutta. Aluksi minua huolestutti ruunan mahdollinen energisyys, kun eilen ei ehtinyt mitään sen kanssa tekemään. Aloteltiin tunti lävistäjällä väisttättäminen. Ne sujuivat hyvin alku kankeuden jälkeen, samaa hommaa jatkettiin sitten ravissa nekin alussa takkusivat hieman oman väsymykseni takia.
                  Lävistäjien jälkeen jäättiin keski ympyrälle ja ruvettiin työstämään ravia oikein kunnolla. Ninan kanssa ollaan harjoteltu vain hidasta ravia, jossa Voku voisi opetella asettumaan. Joten tuntui aluksi hieman hassulta mennä reippaammin, siinäkin ruuna asettui mukavia pätkiä ja pystyi keskittymään omaan ratsastamiseeni enemmän, kuin siihen että suusta ei tule mitään vastausta. Laukkakin otettiin keski ympyrällä, siinäkin jaksoi keskittyä ja nenääkin näkyi hyvinä pätkinä.
               Lauka ympyrän jälkeen siirryttiin vaihtoihin, mikä oli koko valkan vaikein asia, koska itse olin liian hidas vaihtojen aikana. Lopussa tuli melkein onnistunut vaihto, mutta treenattavaa on hirveän paljon. Tunsin myös tänään ensimmäisen kerran, että istuntani ei ollut enää niin kamalan sisäänpäin kaatuva. Vaihtojen jälkeen saatiin pieni huili tauko, jolloin minulla oli aikaa venytellä käsiän lähillä olkapäitä, jotka olivat jumissa eilisen vermon reissun jälkeen.
                   Huilitauko ei kestäny kovinkaan pitkään vaan pian jouduin keräämään ohjat käteen ja ratsastamaan kolmikaarista kiemurauraa ( en ole nyt ihan varma miten kirjoitetaan). Niin että joka kaarteessa piti ravata ja suoritus vaiheessa ottaa pari askelta käynnissä. Tehtävä sujui omasta mielestäni todella hyvin, ajatellen sitä, että me ei olla ratsastettu sitä melkein ollenkaan. Nina ihmetteli kyllä jäykkyyttäni ja sanoi minulle " ratsasta niin kuin olisit kotona älä jännitä minua". Sen jälkeen ratsastus alkoi sujua viellä paremmin ja minusta tuli myös paljon rennompi. Homma jatkui sillä, että ravia osat piti laukata ja käynti osat pysähtyä. Niissä oli hieman hakemista taas jälleen kerran oman hitauteni vuoksi. Loppuverkassa Voku oli ihanan rento ja kevyt ratsastaa, seuraavaa valmennusta odottaessa. Näillä tuloksilla taidampa uskaltautua ilmoittamaan meidät loppuvuodesta koulukisoihin.