Ei mikään tavallinen päivä

Vauhtia tästä päivästä ei ainakaan puuttunut yhtään. Aamun alkoi karsinoitten siivoamisella ja hevosten ulos viennillä. Puoli kymmeneltä päästiin ratsastamaan parina oli Riku ja Tane, lenkki oli molemmilta ensimmäinen kunnon lenkki ja matkaan lähdettiin varauksella. Pojat osoittautuivatkin oivaksi pari valjakoksi heti alku ryöstöjen jälkeen. Poajt oppivat myös hyppäämisen salat ainakin melkein.
    Toisena parina olivat Ville ja Pallis. Niillä mentiin ilman satulaa, josta ei seurannut mitään hyvää. Ensimmäinen laukan nosto oli katastrofi, tiputtivat kiitoraville ja lähtivät viemään. Tytti huuta minulle " Hidasta älä aja ohi", joten jouduin kääntämään hevosta hieman puskaa kohti, että pysähtyisi. Ville pysähtyikin helposti, mutta Pallis pelästyi, että kaveri jättää. Ja seuraava asia, mitä näin oli Tytti makaamassa maassa.
    Matkaa jatkoimme kaverusten kanssa läheiselle lammelle kahluuttamaan. Molemmat olivat aivan onneessaan, mutta taas me vedimme lyhyemmän korren. Kun lähdimme lammelta meidän oli pakko hypätä pieni este. Ville ylitti sen melkein kunniakkaasti, mutta Pallis taas teki jättimäisen loikan, joka johti Tytin lakskeutumiseen maahan.
    Viellä illalla mentiin uittamaan Iittiin Vokua ja Amigoa. Huomasimme, että Amigosta ei ole uimariksi, mutta Voku taas nautti täysin sydämmin. Tälläkään reissulla paha karma ei jättänyt Tyttiä rauhaan, vaan kahlatessamme rantaviivalla vierekkäin Amigo kompastui ja köllähti veteen Tytti perässä. Onneksi rakas serkkuni osasi toimia tilanteen mukasesti ja alkoi kauhoa pakoon 500k lastin alta, joka uhkaavasti lähestyi häntä.  Tilanne oli sivulliselle aika huvittava, kun katsoo serkkunka kauhovan 30cm vedessä pakoon. Onneksi ketään ei sattunut. Amigo ei myöskään pitänyt syvällä uimisesta, vaan alkoi keulia ja hakeutua rantaan kohti, joten annettiin kävellä rannassa.
      Anteeksi noitten kuvien hunous, mutta mitä voi olettaa kun antaa pikku veljelleen upouuden kameran.